Tervetuloa käsityöblogiini

Tervetuloa käsityöblogiini
Minun ihanin kerä on Kaneli-kerä. :)

tiistai 24. toukokuuta 2016

Italiassa 8.5.-21.5. 2016



Hei pitkästä aikaa kaikki blogiystävät!


Olen ollut Pohjois-Italiassa  viehättävässä SanRemon kaupungissa kahden viikon kielikurssilla. 

Kaupunki oli todella  kaunis ja ihmisetkin ovat niin iloisia ja ystävällisiä. 

SanRemo
SanRemo
 SanRemo
SanRemo

Pienessä koulussamme  oli rento ja  kansainvälinen tunnelma. Opiskelijoita oli ympäri maailmaa ja minä ainut suomalainen.

Koulun oleskelutilaa.

 Opin paljon  Italian kieltä ja sain uusia ystäviä.

Luokkahuoneet olivat pieniä, mutta ryhmätkin olivat pieniä. Kuva on meidän luokasta välitunnilla.

Meidän ryhmässä oli viisi oppilasta ja kaikki olimme yli viisikymppisiä. Koulupäivä alkoi kello 9. ja päättyi 12.40.  Natalia-opettaja oli nuori, tosi pätevä ja myös vaativakin ope hyvässä mielessä. Minun ryhmässä oli erittäin miellyttävä ruotsalaispariskunta, joihin tutustuin enemmänkin ja tapasin jonkin verran heitä myös vapaa-aikana.

Paras kaverini oli kumminkin japanililainen Aiko. Aikon kanssa oli aina hauskaa.


Kuvassa olen hänen kanssaan kahvittelmassa San Siron aukiolla SanRemossa. Aiko osasi paremmin Italiaa kuin minä ja olikin ylemmällä kurssilla. Puhuimme keskenään enimmäkseen Italiaa ja  jonkun verran Englantia. Minun IItaliankieli oli etenkin alkuun aikamoista takeltamista mutta joka päivä opin paljon uutta. Sillä tavallakin sitä oppii, kun koittaa vain mahdollismman paljon ja rohkeasti käyttää kieltä. 

Vietimme Aikon kanssa viikko sitten lauantaina  ihanan päivän  kauniissa ja ikivanhassa Cervon kaupungissa. Siellä  on pieniä somia kujia ja käsityöläisten ja taiteilijoiden putiikkeja ja myös hienoja näkymiä.

Cervo

Cervon kirkko oli tosi komea sekä sisältä että ulkoa.



Lounaan nautimme Cervossa kuvan kauniilla terasilla .

 Eräänä iltapäivänä vierailin Aikon kanssa  Sanremon pienessä taidemuseossa.


Ihan erityisesti ihastuin siellä tähän italialaisen Antonio Morettin tauluun. Moretti maalasi taulun vuonna 1948 San Remossa asuessaan. Minusta taulussa on ihana vanhanajan tunnelma ja siinä on San Siron aukio, jonka kahviloissa tuli monena päivänä istuskeltua. Talot ja puutkin ovat samat vaikkakin nuo puut ovat jättisuuria nykyisin. Jos jostakin löytyisi sama taulu julisteena niin ostaisin sen heti. Ei vaan löydy mistään.:( 

 Asuin italialaisen rouva Pierina Rossin Luona. Minulla oli siisti ja sievä huone ja puolihoito .

 
 Pierina asui kerrostalon ylimmässä kerroksessa. Hänen kotinsa oli kaunis ja upealle parvekeelle oli käynti joka huoneesta. Koulumatka oli kaksi kilometriä.

 Rouva Pierina oli mukava ja topakka nainen. Hän täytti eilen 80-vuotta ja sitä ei kyllä uskoisi kukaan. Hän näytti 30 vuotta nuoremmalta ja on todella energinen. 

 Pierina kokkasi todella hyvää ruokaa. j


 Pierna opetti keittiössään minullekin ruuanlaittoa kuten mm.  pastan tekoa.Itse tehty tuorepasta on niiiiiiiiiiiin hyvää, että aion hankkia kotiinkin pastakoneen. Tein myös Pierinan ohjeella herkullisen pestokastikkeen, jota aion valmistaa Suomessakin.



Vein Pierinalle viemisiksi kuvan patalaput ja Pentikin pyyheliinan ja servetit. Patalappujen ohje täällä. Lähtiessä ostin hänelle komean punaisen pelargonian syntymäpäivälahjaksi ja hän tulikin todella iloiseksi siitä.


Pieni lankakauppa löytyi San Remon vanhasta kaupungista. Lankakauppias halusi tulla kuvaan mukaan.:)  Valikoima ei ollut mitenkään erikoinen ja aika kallistakin oli. Ostokseni jäivätkin vähäisiksi.

 
Ostin vain  neljä 50 gramman kerää italialaista puuvillalankaa. Kerän hinta oli 3,5 euroa.  Kivalta näyttävät  keränä. Mielenkiintoista nähdä miltä näyttävät neuleessa.

Tässä vielä Pohjois-Italian  maisemia. 

San Remo 
  San remo
SanRemo
Sitruunapuu Cervossa
San remo
 Bussana Vecchia
 SanRemo


SanRemon Casinolla oli myös konserttisali, jossa kävin ystävien kanssa kuuntelemassa kaupunginorkesterin konserttia.


Illallisella uusien ystävien kanssa konsertin jälkeen.

  Reissu oli mahtava seikkailu ja paras loma mitä olen milloinkaan kokenut. Italian opiskelu jatkuu Suomessa. Seuraavaa matkaa on vähän kaavailtu serkkuni kanssa ensi kevääksi Roomaan. Haaveilen myös lähteväni kielikurssille Firenzeen parin vuoden päästä. Katsotaan nyt vain ,että saanko rahaa matkakassaani säästettyä niin paljon, että voin nuo haaveeni hyvillä mielin toteuttaa.


Aika vähän tuli kudottua, mutta kuvan sukat sain melkein lähes valmiiksi lomani aikana. Ne ovat kokoa 40. Laitan ne myyntiin ja maksavat 35 euroa plus mahdolliset postikulut.


Kanelikin tuli eilen kotiin poikani luota. Kyllä olikin jo ikävä Kanelia ja tunne oli selvästi ollut molemminpuolinen.:)  Tuliaisista Italian kissojen gourmeeruuat maistuivat..mutta tuo "hiirihärveli" ei ollut Kanelista yhtään kiinnostava.:D

 Tässä kaunotar vielä lempipaikallaan ikkunan ääressä. 

Nyt  lähden sitten neuletapaamiseen ja neulonkin loppuun nuo villasukat!

Mukavaa viikkoa!

 t. Seijasisko

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Hyvää äitienpäivää!

Äitini sai tänä vuonna lahjaksi kuvan..

..sinivalkoisen myssyn ja isääni lahjoin kuvan harmaa/musta/valko myssyllä viikko sitten, kun hän täytti vuosia. He Ovatkin nyt  "samiksia". :) Lanka on puuvillaa eli hyvin kevätkeleihin sopivaa.


Kuvan paljasjalkavarrastossut tein veljen tyttärelle synttärilahjaksi. Kahden lapsen äiti hänkin. Tossujen ohje on täällä.

Äitienpäivän kunniaksi sinivuokko kukkii pihallani



Lämmin onnentoivotus kaikille äideille. Nauttikaa päivästänne. :)

t. Seijasisko

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Turvalelujen luovutus Heikinharjun pakolaiskeskuksessa

Viimeisiä kappaleita vähän vielä editoin.4.5. kello 10.30

Kävimme eilen poikani kanssa luovuttamassa puput/kissat ja nallen Heikinharjun pakolaiskeskukseen.   Leluja  oli yhteensä 33, sillä viime tipassa ehtivät sittenkin vielä mukaan...


Mervin pupu(keskellä) ja Talvikin puput. Kauniita ja hyvin tehtyjä pupuja nämäkin. 


Haluankin vielä sanoa, että kaikki kampanjaan tulleet lelut ovat ihania ja halattavia. Jokaiselle lelulle löytyy aivan varmasti ottaja. 
 
Pakolaiskeskuksessa on turvallisuussyistä kaikenlainen kuvaaminen kielletty, mutta koitan kuvailla vierailumme mahdollisimman tarkkaan. 

Ilmoittauduimme pakolaiskeskuksen respassa ja sitten meidät ohjattiin Lasten kerhotiloihin.  Pelastakaa lapset RY. pitää siellä lasten kerhoa kaksi kertaa viikossa. 
 
Heikinharjussahan on tälläkin hetkellä lähes 30 lasta, mutta juuri silloin paikalla oli vain muutama lapsi ja pari äitiä. Menossa oli roolileikit. Pieni poika oli halunnut pukeutua vauvaksi ja toinen pieni poika taas tytöksi ja tummakutrinen "prinsessakin" joukosta löytyi.


Kerhohuone oli aivan ihana. Seinät olivat vapaaehtoiset maalaneet taivaansiniseksi ja ikkunaa koristivat iloisen väriset verhot. Siellä oli myös paljon leluja. Arvelen, että lelut olivat lahjoitettuja.

Kerhon ohjaajat olivat erittäin ystävällisiä ja kertoivat, että Heikinharju on ensimmäinen paikka mihin lapset pitkältä matkaltaan tulevat. Voi vain  kuvitella kuinka rankkoja  juttuja lapset ovat joutuneet kokemaan ja  ovatkin tullessaan usein ahdistuneita ja vetäytyneitä. Ohjaaja kertoi, kuinka pikkuhiljaa, kun hyviä asioita alkaa tapahtua, lapset alkavat vapautua ja leikkiä.   

Tummakutrinen "prinsessa" valitsi Matleenan tekemän pupun.

Lasten kanssa katselimme leluja ja pieni tyttö valitsi tyttöpupun ja pieni poika mirrin.  Yksi herttainen äiti valitsi vauvalleen on  pikku pupun. Hän halusi myös blogini osoitteen. 

Kerhon ohjaajat  arvostivat kovasti lelulahjoitusta.

 Poikani kertoi facebooksivuillaan eilisestä vierailusta ja hänen luvallaan lainaankin hänen hyviä ajatuksiaan syrjinnästä tähän loppuun.

  "Vähän kyllä säälittää jo etukäteen se syrjintä, jota nämä "maahantunkeutujat" täällä tulevat kaikki aika monessa paikassa turhaan kohtaamaan, ihan vaan koska jotkut ei tajua, että ihonväri tai uskonto ei tee kenestäkään pahaa, vaan pahan ihmisestä tekee vain sen oma rasistinen mielikuvitus ja kulttuuriympäristön aivopesu. Maailman sydämellisintäkin pakolaista jotkut  jaksavat rinnastaa rikollisiin ja iPhonehan on joillekin jollain olemattomalla logiikalla merkki siitä, että ollaan elintason perässä. Tuskin kukaan pakenee kotoaan hengenvaaralliselle reissulle, jollei ne olot ole aivan peestä. Ikäviähän ne ennakkoluulot on, ja toivonkin, että ainakin omat kaverit osaa suhtautua näihin ihmisiin lähtökohtaisesti yhtä sydämellisesti kuin suomalaisiinkin."


Lelut menivät tosi tarpeeseen. Turvaksi ja iloksi ja vieläpä ikiomaksikin. Jokainen leluntekikertoi myös tekemällään lelulla, ettei hyväksy syrjintää ja vaan oikeasti välittää ja halua antaa  tukensa haastavassa elämäntilanteessa oleville ihmisille .

Kiitos vielä kaikille osallistujille yhdessä ja erikseen. Tiedän, että teimme todella hyvän työn!

Seijasisko



tiistai 3. toukokuuta 2016

Lankapaaston 2016 lopetus

Lankapaasto 2016  on päättynyt. 

Osallistujia oli yhteensä  23 itseni mukaan lukien. Langan ostolakko ei pitänyt 9 osallistujalla(itseni mukaan lukien) , 13 paastolaista ilmoitti "grammansa" ja kertoivat myös langanostolakon pitäneen ja 1 paastolainen jätti ilmoittamatta tuloksensa.

Kisan voittaja on Johku ja ansaitsee kuvan palkinnon.
 

 Hänellä piti siis Lankapaasto koko kolme kuukautta  ja hän kulutti valtavan paljon lankaa eli 5534 grammaa!!! Johkun blogiin tulossa piakkoin yhteenveto lankapaastosta. Käykää katsomassa täällä.

Erttäin hyvänä kakkosena tulee Piia 3810 grammaa  ja kolmanneksi eniten pienenivät  Täti Sinisen lankavarastot el2,715kg grammaa. Kova tulos sekin! Muita ilman lankaostoja selvinneitä   yli 2 kilon langankuluttajia olivat MammaA 2684 grammaa ja Haatai 2305 . Loppuun kisassa olleiden yhteistulos on aikamoinen eli huikeat 24 kiloa 332 grammaa.

Arvonnassa olivat kaikki muut mukana paitsi tietysti minä.
Arpaonni suosi Mustakissaa.

 
 Mustakissa voitti kuvan  palkinnon.
 
Paljon olen  saanut kivaa palautetta ja kiitosta.
Lankapaaston vetohommat ovat olleet minulle  mieleisiä. Eläkkeellä on aikaa harrastaa kaikenlaista mukavaa.:)
 
Kiva kun moni mainitsi hyväntekeväisyysjutut mukavana asiana. Minustakin se oli kiva lisä tähän tempaukseen ja tekee samalla koko hommasta mielekkäänpää. 

Moni oli innokkaasti mukana hyväntekeväisyyshaasteissa. Teimme sytomyssyjä syöpäpotilaille, sukkia uuteen lastensairaalaan ja turvaleluja pakolaislapsille. 

 Kuvassa paastolaisten tekemiä sytomyssyjä.

Suurin osa on kokenut lankapaaston tarpeelliseksi ja minullekin se on ollut ihan välttämätön. Paasto laittaakin pohtimaan sitä, mitä järkeä hamstrata uutta lankaa, etenkin jos niistäkin iso osa "katoaa" lankakaapin uumeniin .

 Paaston aikana olen myös oppinut hyödyntämään vajaita lankakeriä ja oppinut yttämään mielikuvitusta langan ja töiden valinnoissa. 

 Oma kulutus oli  2210 grammaa. Lankaa sorruin ostamaan 400 gramman.En luovuttanut kokonaan ja lankavarastoni  pienentyivätkin 1810 grammaa. Lasketaanpa vaikka 100 gramman lankakerän keskihinnaksi kuusi euroa eli sen mukaan olisin kuluttanut n. 108 euron edestä lankaa! Jos en olisi paastonnut niin se raha olisi voinut ihan helposti mennä uusiin lankoihin kolmessa kuukaudessa.


Muutama kertoi jatkavansa paastoa edelleen. Itse en aio langanostolakossa juuri nyt olla, mutta koitan välttää kaikin  tavoin lankakaupan heräteostoksia ja langan hamstraamista. Koitan myös käyttää mahdollisimman paljon lankavarastojani, sillä minulla on kaapissa yhä aika paljon lankaa.
 Lankapaastoa on toivottu ensivuodellekin. Olenkin nyt  päättänyt, että seuravaan kerran paastoillaan syksyllä 2017. 


Kuvassa Johkun neuloma apupupu ja Sinisen Sohvan Emännän neulomia kissoja. Nämä pääsevät tänään lasten leikkeihin Heikinharjun pakolaiskeskukseen. :)

Onnittelut  voittajille ja kiitos kaikille osallistujille mukanaolosta ja hyvää kevättä ja ihanaa kesää! 

t. Seijasisko